Kilpaonkija haastattelee...

Tällä kertaa vuorossa on Jyri Bemerståhl. Kilpaongintaa jo pitemmän aikaa harrastaneena Jyrillä riittää varmasti mielenkiintoista tarinaa luettavaksi, pitemmittä puheitta, olkaapa hyvä:

Kuva: Pasi Okkonen

KILPAONKIJA:Minkä ikäisenä aloitit kilpaonginnan?

JYRI: 13V.

KILPAONKIJA: Miten kilpaonginta on muuttunut niistä ajoista?

JYRI: Harrastajia huomattavasti vähemmän, mutta toisaalta osaaminen parantunut. Välineistö kehittynyt parempaan suuntaan vaikka perusajatus on sama. Nykyään valmiit mäskiseokset ylisimpiä ja syöttivalikoima laajempi.  Huomaa että kaupallisuus korostuu ja välineet paljon käytännöllisempiä nykyään. Osataan käyttää eri kalastusmenetelmiä paremmin ja nykyään keskitytetään kisoissakin tiettyyn lajiin.

KILPAONKIJA: Mikä oli ensimmäinen kalasi ja miten sen sait?

JYRI: Ahven ja mato-onki noin 4 v.

KILPAONKIJA: Ketä pidät "oppi-isänäsi/-isinäsi", vai oletko kenties täysin itse oppinut?

JYRI: Koko kilpakalastustouhuun minut houkutteli mukaan Ahosen Kalevi, mutta kilpaongintaan perusteet sain Tuusulanjärven urheilukalastajiin kuuluneet: Teuvo Patronen, Matti-Pekka Virtaniemi ja Ari Paataja ja moni muu siellä häärännyt jäsen. Sittemmin kilpaonkiporukka erkaantui ja syntyi FINTEAM Garbolino 1994.

 

KILPAONKIJA: Miten hyödyllisenä omalle kehityksellesi pidät viime vuoden EM-joukkueessa onkimista, toisin sanoen mitä jäi reissusta ”käteen”?

JYRI: Tärkein seikka minkä huomasin oli että omia voimavaroja olisi pitänyt jakaa tasaisemmin koska voimat loppui sunnuntain kisassa. Välineet(peruspaketti) pitää olla kunnossa ja aktiivinen joka jutussa mitä tekee. Takamiesten merkitys ihan älyttömän tärkeä. Kaiken kaikkiaan reissu teki sen että haluaa lähtee uudestaan.

KILPAONKIJA: Paras kilpailu jonka muistat?

JYRI: Jos ajatellaan henkilökohtaisesti niitä on yllättävän monta. Pieniä onnistumisia, mutta kai se paras muisto on maajoukkuealkukarsintojen voitto Vantaanjoella 1990 tai 91 missä n. 200 osanottajaa ja kaikki Suomen huiput mukana. Kilpailuissa mukana olleena niin Naisten MM-onki Etelä-Afrikka kapun tehtävissä.

KILPAONKIJA: Montako kertaa olet edustanut Suomea, missä ja milloin?

JYRI: 1 kerran, EM-kisat  Puola 2011.

KILPAONKIJA: Isoin kilpailusaaliisi ja mistä?

JYRI: n. 10 kg Helsingin Arabianranta 2,5h

KILPAONKIJA: Turhauttavin kilpailupaikka ja miksi?

JYRI: Tulosten perusteella Loimijoki/ Joensivu Huittinen. Vaikka loimijoki kuuluu lempipaikkoihin niin tuossa paikassa parit SM:t niin penkin alle että vieläkin potuttaa J

KILPAONKIJA: Suosikki kilpailupaikka Suomessa ja miksi?

JYRI: Mustiojoki, Hinthaara Sipoossa. Monipuolinen kalasto, mutta niukka ja kaikilla välineillä voitettava kisapaikka. Siellä on myös isoja yksilöitä. Ei kisaohjelmissa ollut moneen vuoteen.

KILPAONKIJA: Isoin kalasi kilpaonkivälineillä?

JYRI: 1825g, Partilla, Saimaan kanava. ” tärppi tuli 2 minuuttia ennen loppuvihellystä J

KILPAONKIJA: Hauskin kilpaonginta kokemuksesi?

JYRI: Oikeastaan niitä on monta, mutta junnuna muistan kun Seppälän Jari tuli suoraan yökerhosta Vantaanjoella kavereiden kyydillä kamoineen ja oli hirveä uho päällä positiivisessa mielessä ja lupasi näyttää mallia miten ongitaan. No, boksit arvottiin ja Jari tuskaili kamojen kansaa mutta lupasi edelleen näyttää miten Vantaanjoella ongittaan. Kuinkas ollakaan lahnathan ne parkkeerasi juuri Jarin tontille ja taisi tulla Vantaanjoen uusi osakilpailuennätys( mulla oli vanha J) reilut seitsemän kiloa, mutta jutun hauskuus piilee siinä että kaikki jotka Jarin tuntee niin kuittailu ja tuuletus jokaisen laten jälkeen oli ihan käsittämätön eikä todellakaan heikkohermoisille J Se päivä saa mut edelleen hymyilemään.

KILPAONKIJA: Miten matokauppiaana toimiminen on muuttanut sinua kilpaonkijana?

JYRI: Ei ehkä ihan hirveesti, mutta se on ehkä monipuolistanut koko meidän lajimme syöttivalikoimaa ja siinä mielessä vienyt lajia eteenpäin että kaikilla on mahdollisuus käyttää erilasia  syöttejä. Onhan se myös tehnyt sen että pitää pysyä ajan hermoilla koko ajan niiden käytöistä etc.

KILPAONKIJA: he sanovat että LESS IS MORE(VÄHEMMÄN ON ENEMMÄN), oletko samaa mieltä?

JYRI: Kyllä, pitää paikkansa varsinkin silloin kun tulokset on pienet. Ei se määrä vaan miten niitä syöttejä käyttää ja mitä kalalajia onkii.

KILPAONKIJA: Hauskin juoru mitä olet kuullut itsestäsi?

JYRI: En ainakaan onkipiireissä tulee mieleen. Kerro sinäJ

KILPAONKIJA: Kuka on mielestäsi maailman paras kilpaonkija ja miksi?

JYRI: Alan Scotthorne, monipuolisuuden takia, mutta jos tasaisuuden ja joukkueonkijaa valitsisin niin Steve Gardener tai Jacopo Falsini. Ennen mielestäni ykkönen oli Kim Milsom, mutta hän valitettavasti lopetti koko touhun.

KILPAONKIJA: Mitä olet oppinut viimeisen 12 kuukauden aikana, mikä sai enemmän kaloja sumppuusi?

JYRI: Ongi, ongi ja vielä kerran ongi, muuta kuluneet kuukaudet opettanut. Harjoitusta liian vähän ja välineiden epätasapaino näkyi myös lopputuloksissa. Nyt on sellainen tunne että olen jämähtänyt paikoilleen, tai mennyt peräti takapakkia.

KILPAONKIJA: Suosikki välineesi ja miksi?

JYRI: Kelaonki. Tavallaan sen käyttö opin ennen parttia ja aloitin sen kanssa jo 14-vuotiaana. Hyvä väline missä monissa paikoissa missä partti ei aina riitä.

KILPAONKIJA: Muita harrastuksia?

JYRI: Sähly 2-4 kertaa viikossa ja työn puolesta Gastroholic, eli kiinnostunut ruoanlaitosta ja kaikki mikä siihen liittyyJ

KILPAONKIJA: Tavoitteet kilpaonginnan suhteen?

JYRI: Saada kaksi ehjää tulosta. Treenata enemmän. Päästä taas onkimaajoukkueeseen ja joukkuemitali maistuisi hyvältä.

KILPAONKIJA: Mikä motivoittaa sinua kilpailemaan yhä uudestaan ja uudestaan?

JYRI: Kilpailuvietti, harrastuksen vaihtelevuus ja kalakaverit

KILPAONKIJA: Kuinka tärkeänä pidät "arvontaonnea"?

JYRI: Joskus saattaa ratkaista paljon mutta pidemmällä tähtäimellä ei hirveesti merkitystä, jos kisataan monta erää.

KILPAONKIJA: Mitä mielestäsi voitaisiin parantaa Suomen kilpaonginnassa ja miten kehittää Suomen maajoukkuetta(Hot topic :D)?

JYRI: Enemmän avoimuutta päättäjillä ja kuuntelisi erilaisia vaihtoehtoja ja antaisi tilaa kokeilulle. Ei jäädä jumittaa vanhoihin kaavoihin. Maajoukkue tarvitsee taustatukea, eli naisia tai miehiä pitäisi olla vähintään 1 per onkija. Naisten tila parannettava. Sinnekin pitää saada tukijoukkoja Suomen parhaimistosta. Keventää karsintataakkaa ja  ne jota haluavat panostaa menevät harjoitusmielessä  miesten karsintoihin. Nuoret maailmalle, heillekin joku porkkana että näkisivät kuinka arvostettu laji tämä maailmalla on.

KILPAONKIJA: Miten mäskit ovat mielestäsi kehittyneet siitä kun aloit niitä käyttämään?

JYRI: Enne tehtiin omia reseptejä ja kokeilun perusteella sitten löydettiin niitä salaisia reseptejä J Saven käyttö silloin vähäistä, mutta jonkin verran multaa tuli käytettyä. Nykyään valmismäskejä pelkästään ja et edes tiedä enää mitä se sisältää. Eri savityyppien käyttö lisääntynyt.

KILPAONKIJA: Miten tärkeä oikea mäski mielestäsi kilpailussa on?

JYRI: Pieni osa kokonaisuudesta. Hajut saattavat olla ratkaisevia.

KILPAONKIJA: Jos olisit Suomen Mark Downes, ketkä 6 muodostaisivat Suomen maajoukkueen?

JYRI: Lasse Laukkarinen, Jouni Lillman, Seppo Pönni, Pekka Rintamaa, Matti Sakkara ja Tero Korkeamäki

KILPAONKIJA: Kenen onkijan haluaisit vihoviimeisenä viereiseen ruutuun Suomessa? Entä ulkomailla?

JYRI: Kaikki tervetuloa! Ei hirveesti kokemusta. Haittaako se?

KILPAONKIJA: Mieluisin kalalaji onkia?

JYRI: Nykyään lahna

KILPAONKIJA: Mielestäsi Suomen tasapuolisin kilpailupaikka?

JYRI: Saimaan kanava, mut myös muut Suomen kanavat kuten Kolun kanava Ja Äijälänjoki

KILPAONKIJA: Onko sinulla ajatusta miten saisimme nuoria mukaan kilpaonkitoimintaan?

JYRI: Vaikea kysymys. Houkutella niitä nuoria perinteiseltä puolelta jos niitä vain on ja pitää niitä hampain kiinni kaikilla mahdollisella tuella. Rahaa saattaa saada eri järjestöjen kautta niiden tukemiseen. Informoida vanhempia mistä on kyse, varsinkin niille jotka ei ole kartalla tästä lajista. Yksi apu voisi olla että kysytään niiltä nuorilta jotka ovat innostuneet tällä hetkellä niin mikä heidät sai mukaan ja pysymään. Seuran aktiiveilla on tärkeä rooli.

KILPAONKIJA: Kumpi sinulle on tärkeämpää, henkilökohtainen menestys vai joukkuemenestys?

JYRI: Ilman muuta joukkue.

KILPAONKIJA: Mikä on mielestäsi suurin "jarru" Suomen kilpaonginnan kehittämisessä?

JYRI: Talvi ja pieni harrastaja määrä. Tuhlataan energiaa asioihin jotka ei välttämättä johda mihinkään. Olisi hyvä kuunnella kenttää ja antaa mahdollisuus kokeilla eri vaihtoehtoja ja sitä kautta todeta onko asia hyvä vai huono.

KILPAONKIJA: Mitä mieltä olet Suomen kisoissa käytettävistä syöttirajoituksista?

JYRI: Ihan tarpeeksi tavaraa käytössä ja samat määrät saavat puolestani olla uusilla kisa aikatauluilla. Mäskin määrää nostaisin päivän rajoituksiin.

KILPAONKIJA: Balling in vai Cupping in?

Jyri: Kolehdin keruu on ihan jees juttu.

KILPAONKIJA: Jos sinulla olisi laittaa 3000€  uuteen parttiin, mikä se olisi?

JYRI: Vaikeaa, mutta merkki uskollisena niin varmaan kallistuisin tuohon Garbolinon vapaan.

KILPAONKIJA: Onko sinulla ideoita uusiksi maajoukkuekarsintapaikoiksi?

JYRI: Kolunkanava, Äijälänjoki, Jämsänjoki, Kyröjoki, Vanha Arabianranta ja varsinkin Vantaanjoki. Ja joku järvi.

KILPAONKIJA: Mitä mieltä olet nykyisestä karsintajärjestelmästä? Pitäisikö jotain muuttaa?

JYRI: Erien määrä 4kpl ja siten että 1 neljän tunnin erä/päivä. FIPS:N säännöillä ainakin kokeiluun( kaikki kalastusmenetelmät, muuten mulle ihan sama.

Naiset ja  veteraanit karsisivat SM-kisoissa paikat. Nuoret oppivuuden kannalta karsisivat miestensarjassa.

KILPAONKIJA: Kuvaile itseäsi kolmella sanalla?

JYRI: Lojaali, kannustava ja fiksunlaiskaJ

KILPAONKIJA: Sana on vapaa....

JYRI: Olisi paljon sanottavaa mutta en tiedä olisiko siinä mitään järkevää. Olen huolissani siitä että kisapaikat eivät ole tarpeeksi monipuoliset vaan samoja ratoja vuodesta toiseen. Onneksi tähän on herätty. Kiitos Peksu ja Marko siitä.

KILPAONKIJA: Kenet haastat vastaamaan seuraavaksi?

JYRI:  Tero Korkeamäki niin saadaan vähän pohjalaista mmielipidettä.

Kiitoksia Jyrille nopeasta vastauksesta!